Marielundintila oli jaettu Porslahden ratsutilasta ja se sijaitsi nykyisellä kirkonmäellä, Satamasaarentie 7. Tilan päärakennuksen paikka oli suunnilleen kirkkorakennuksen alla.
Alueen tie- ja polkuverkosto oli melkoinen, johtuen helppokulkuisesta, kuivasta kangasmänniköstä. Kirjoitettua reittiselostusta on ehkä vaikea seurata, mutta kartta auttaa hahmottamaan eri reitit ( Fonecta 33 A3 ja B3 ).
Alueen tie- ja polkuverkosto oli melkoinen, johtuen helppokulkuisesta, kuivasta kangasmänniköstä. Kirjoitettua reittiselostusta on ehkä vaikea seurata, mutta kartta auttaa hahmottamaan eri reitit ( Fonecta 33 A3 ja B3 ).
Kallvikintiellä pohjoisin tiehaara tilalle oli Kangaslammen eteläpuolella, josta tie kulki nykyisen Heteniitynkentän (Monttu) länsireunaa.
Tien pohja näkyy Heteniityntie 2 ohi kentälle tulevana kävelytienä. Tie jatkui kallion reunaa pitkin koulun (Vuosaaren yläaste) länsikulman kohdalta tilan pihaan.
Koulun pohjoispuolella, Vuosaaren puistopolun kohdalla oli risteysalue, joka on hyvin tunnistettavissa vieläkin katsottaessa paikkaa hieman etäämmältä. Suuret, nuorena kolhiintuneet männyt ovat monesti hyvä merkki pääteltäessä liikkumista
ja ihmisen toimintaa. Vaikka en olisi vanhoista kartoista ja muista lähteistä saanut varmuutta, olisin voinut lyödä vetoa vanhan risteyksen olemassa olosta. Mäntyjen kolhiintuminen kertoo hevosten kiinnittämisistä nuoriin puihin, reellä liikkumisesta, soran ajosta, auraamisesta, lanaamisesta ja nuorison kokoontumisista.
Tien pohja näkyy Heteniityntie 2 ohi kentälle tulevana kävelytienä. Tie jatkui kallion reunaa pitkin koulun (Vuosaaren yläaste) länsikulman kohdalta tilan pihaan.
Koulun pohjoispuolella, Vuosaaren puistopolun kohdalla oli risteysalue, joka on hyvin tunnistettavissa vieläkin katsottaessa paikkaa hieman etäämmältä. Suuret, nuorena kolhiintuneet männyt ovat monesti hyvä merkki pääteltäessä liikkumista
ja ihmisen toimintaa. Vaikka en olisi vanhoista kartoista ja muista lähteistä saanut varmuutta, olisin voinut lyödä vetoa vanhan risteyksen olemassa olosta. Mäntyjen kolhiintuminen kertoo hevosten kiinnittämisistä nuoriin puihin, reellä liikkumisesta, soran ajosta, auraamisesta, lanaamisesta ja nuorison kokoontumisista.
Erkanevat tiet risteyksestä:
pohjoinen, Kangaslampi (1 ja 2 )
Itä, Porslahden-ja kartanon pellot sekä molemmat tilat. (3)
Itä, Porslahden-ja kartanon pellot sekä molemmat tilat. (3)
Etelä, Marielundin piha ja pellot sekä Porslahden tilatie. (4 ja 5)
Länsi, Kallvikintie ja Rastila.(6)
Kallvikintieltä haarautui vielä kaksi tietä tilalle. Toinen kulki suunnilleen Koukkusaarentie 5 kohdalta viistosti yli ja kolmas suunnilleen nykyisen Satamasaarentien kohdalla.
Vuosaaren kartanon suuntaan tie kulki Satamasaarentien yli viistosti Ulappasaarentie 1-3 (terassitalot) kohdalta Vuosaarentien suuntaan.
Marielundista lähti tie itään Porslahdentilalle, joka sijaitsi suunnilleen Porslahdentie 21-23 kohdalla tilatie, joka nousi Mallasmäelle Punakiventie 5-7 välistä ohittaen riihen, tallit ja ladot. Tie on hyvin nähtävissä maastossa. Molemmissa päissä on asunto-osakeyhtiöiden rautapuomit. Paikalle pääsee parhaiten pohjois-etelä suuntaisia polkua. (huomioi, että tietä on tuettu kivetyksellä ja sementillä).
Yläasteen itäpuolella on vielä selkeästi nähtävissä vanhan pellon sarkaojat nyt jo rämettyneellä Marielundin pelloilla. Peltojen takana on metsäinen saareke, jossa on oletettavasti ollut suuri lato (tai vastaava) ja kaksi perunakellaria. Mäen pohjoisreunalla sijaitsi todennäköisesti Marielundin työntekijöiden käytössä ollut talo. Etelälaidasta löytyy myös kahden huoneen asumuksen rauniot, joista ei ole tietoa (jos joku muistaa ottakaa yhteyttä tai laittakaa kohteen kommenttiin).
Tilan kellarin jäänteet näkyvät "kirkonmäen" eteläkärjessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti