Saaren vanha sisääntuloreitti
Vuosaaren silta täytti viime kesänä 40-vuotta ja on melko nuori kulkuväylä, tosin nykyisen sillan kohdalla oli molemmin puolin lahtea pitkät laiturit, johon kaupunkiin liikennöivät yhteyslaivat 1945-luvulle asti pysähtyi. Muutenkin lahti ylitettiin soutuveneillä ja talvisin paikalla kulki talvitie kaupunkiin, Marjaniemen ja Kulosaaren kautta. Ennen vuotta 1966 saareen kuljettiin lähes nykyistä pohjoista tuloväylää Itäväylä-Kallvikintie. Ainakin 1970-80 luvulle asti puhuttiin ”Senkanmäen” kautta. Mäki oli tuolloin jyrkempi ja matkustajat joutuivat monesti työntämällä auttamaan linja-autoja ylös savista mäkeä. Ennen Vuosaaren bussiliikennettä lähin pysäkki oli ns. ”Valkoisen ristin”-pysäkki Itäväylällä ( TB:n jälkeen ), josta käveltiin polkua pitkin Tankomäen kohdalle, hiekkatielle (Tankomäentie), josta pääsi Melatien kautta ylös saareen.
Tämä tie oletettavasti onkin vanhin reitti saareen. Broända paikannimenä (Sillanpää) kertoo paikalla olleesta sillasta, samoin vuosaarelaisten kirje kuninkaalle, jossa he valittivat, että Mellunkylän väki ei osallistu sillan hoitoon. Toinen reitti pysäkiltä oli maantietä pitkin Fallbackan tilan ja Senkanmäen kautta.
Rantakiventie-Tankomäki-Linnavuori alue on kaikella todennäköisyydellä ollut vanha kauppapaikka mahdollisesti jo 800-luvulla. (kaikella todennäköisyydellä tarkoittaa linnavuoren alueella tehtyjä tutkimuksia ja Vuosaaren asutuksesta esitettyjä asiantuntija mielipiteitä ja tutkimuksia).
Kapea salmi on tarjonnut suojaisan sataman, niin jokia, Vantaa, Sipoonjoki ja Mustijoki tulleille kauppaveneille ( hämäläiset ja uudenmaan kauppiaat ), kuin mereltä tulleita isommille veneille ja laivoille (varjagit = viikingit, virolaiset) . Myös tärkeät Sipooon rantatie ja Kuninkaantie (Hakunila) kulkivat läheltä.
Tankomäellä ja lahden Vuosaaren puolella olevalla Vanttikalliolla on pronssikautiset hautaröykkiöt, jotka kertovat jo paljon aikaisemmasta asutuksesta (2300 eea).
Alueella tuskin on tuohon aikaan ollut pysyvää asutusta, mutta mielenkiintoista ajatella vaeltavia hylkeenpyytäjiä ja kalastajia kallioisilla rannoillamme ja korkeilla, mäntyjen valtaamilla soraharjuillamme.
Tie on erittäin hyvässä kunnossa keskiväliltä, mutta pilattu alkumatkaltaan Fallbackan nurmikkoalueen kohdalla. Broändanpuron kohdalla taas tullaan hetkeksi asemakaavatielle (Melatie), josta päästään viistosti vasemmalle kääntyvälle vanhalle tieuralle (kävelytie).
Pieni häivähdys vanhasta tieurasta näkyy myös Kallvikintien ja Rantakiventien risteyksessä paperinkeräysastian takana.
Lähteet:Vuosaari-Nordsjö kirja (P.Lampi 2005)
Kalmbergin kartat 1855.
I.J.Ingbergin uudenmaanlääninkartta 1902
Suomenkartta MMH 1923
Tiedonjyvät: Internet ja Vuosaaren kirjasto
http://www.hel2.fi/kaumuseo/linnavuori/index.html
Karttaruutu: Fonecta 33 A2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti